TARINAT JA MUISTOT

"Liikkuvan ja moniulotteisen kuvan sovellukset ovat kiinnostaneet ihmistä itse elokuvan keksimisen jälkeenkin. Jatkumon vuosisadan alun esielokuvallisille laitteille muodostavat lasten optiset lelut 1950-luvulta. Gunnar Alopaeuksen Helsingin Viiskulmaan vuonna 1934 perustama Harrastelijain Aitta oli harrastelijan paratiisi. Lasten lelujen lisäksi liikkeessä myytiin myös paljon muita harrastustarvikkeita kuten valo- ja elokuvauslaitteita sekä pienoismalleja. Harrastelijain Aitassa myytiin myös erityisesti lasten 1950- ja 1960-luvuilla suosimia View-Master -merkkisiä stereoskooppikuvien katselulaitteita ja pyöreitä kuvakiekkoja niihin."

Lainaus: Kansallinen Audiovisuaalinen Instituutti kavi.fi – Epookkipukuja ja taikalyhtyjä -kurkistus KAVIN kokoelmiin 9.12.2016

"Most oldies are from the estate of the late (1934-1989) Finnish model shop 'Harrastelijain Aitta', 'Hobbyist Granary' in English."

Lainaus: AirfixCollecting – A forum for Collectors of Airfix and all other old kits 2018

"50-luvulla 1955 faija toi Länsi-Saksasta kesällä Revellin Sikorskin Rescue mallin. Jouluna sain Lindbergin SE5:n ja Auroran Sopwith Camelin. Siitä tämä inhottava tapa alkoi. Kävin koulua Tölikassa ja Trollikalla (Sähköbussi #14) mentiin joka viikkorahan kanssa porukalla koulun jälkeen viiskulmaan Harrastelijain Aittaan."

— Olli-Vaari

"Tosiaan trollikalla sinne mentiin ja viikko ja muutkin rahat kannettiin. Ei siis tuhlattu. Muistan hyvin ystävällisen Alopaeuksen, joka antoi rauhassa nuoren miehen miettiä ostoksiaan sen pyörryttävän tavarapaljouden keskellä."

— Henkka H

"Täällä ollaan 63 vuotias ja mallailu maistuu yhtä mainiolta kuin silloin aikoinaan kun sekavin tuntein seisoin Harrastelijain Aitan myymälässä puristaen rahojani kourassani ja pähkäilin, että mikä ihanuus poistuu myymälästä muassani."

— Henkka H

"Harrastelijain Aitassa 'päivysti' monia lähellä asuvia. Viiskulmassa taisi olla iso asunto Kari Suomalaisen (?) veljellä pankin yläkerrassa (Meranosto vielä eteenpäin). Japanilaisen pitkäjousiammunnan harrastaja (nimi on jo unohtunut) ja Antti-Jussi Paananen, joka taisi saada Leksan pyhät vihat niskoilleen karkottamalla asiakkainen hervottomilla puheillaan ja olemuksellaan. Hannes Häyrinen pistäytyi myös mäyräkoiransa kanssa, vaikka ei ollut mikään mallinrakentaja. Oli vain kerran ihmetellyt aivan täynnä olevaa pientä liiketilaa ja päätti pistäytyä katsomaan, mitä siellä jonotettiin."

— Pentti Manninen

"Tuotteet maalattiin sinisiksi äidin pölynimurin maaliruiskulla matalan naapuritalon katolla. Maskin lasiliikkeen leikkaama lasi kiinnitettiin kumiin rei'itetyllä jaloteräsnauhalla, joka sekin oli romua - kellon rannekkeiden osien prässäysjäännös. Harrastelijain Aitta otti sukellusvälineiden myynnin hoitaakseen. Snorkkeleiden valmistus oli yksinkertaisinta – hula-hula rengaspätkä täytettiin hiekalla ja taivutettiin kuumalla vedellä muotoonsa. Suukappaleiksi oli sattumalta löytynyt romukaupasta sodan jälkeen romutettujen sukellusveneiden happilaitteiden suukappaleita."

Lainaus: Urheilusukeltajat ry. 50-vuotisjulkaisu

"Harrastelijain Aitta, jonka omistaja oli Gunnar Alopaeus, oli kauppa osoitteessa Laivurinkatu 1, jossa myös kummitätini Sannin huoneisto sijaitsi osoitteessa B 25. Olin ottanut tavaksi käydä siellä kaupassa ja kummitädin luona syömässä puuroa ja pureskelemassa näkkileipää.

Harrastelijain Aitta oli meille koulupojille aarreaitta. Siellä oli vaikka minkälaista lelua ja tavaraa. Eniten meitä kiinnostivat saksalaiset sotilaalliset rakennussarjat kuten lentokoneet: Heinkel HE lll, Junkers Ju 52 pommikone, kuten myös Messerschmitt Me 109 ja ME 110-mallia.

Ja olihan tiskillä kaikenlaista muutakin niin paljon, että tuskin nähtiin myyjää tiskin takaa. Toisinaan näkyi iso kalju päälaki, välillä pyöreät kasvot ja valtavan paksut silmälasit, joiden paksuus oli ainakin viisi milliä tai sitä luokkaa, jos oikein muistan.

Oli miten oli, minulle on jäänyt mieleen eräs käynti juuri ennen koulun päättymisaikaa keväällä 1941. Aamuhartauden jälkeen eräs oppilas näytti tuomaansa pientä, kuperaa polttolasia ja mustaa paperiliuskaa. Välitunnilla vietettiin aikaa koulun ulkopuolella jalkakäytävällä polttamalla paperia auringon valossa. Kaikki pojat olisivat halunneet kokeilla polttolasia mutta paperi loppui pian.

Seuraavalla välitunnilla marssittiin porukalla Harrastelijain Aittaan ja kysyttiin ukolta, olisikohan jotain sopivaa poltettavaksi. Ukon pää hävisi pinojen välistä, kunnes hän palasi ja löi eteemme ison, pyöreän, metallisen filmirasian ja avasi rasian kannen, joka sisälsi pahasti hapettunutta elokuvafilmiä.

- Kelpaako tämä? hän kysyi ruotsiksi
- De brinner bra. De här i Sparres brenkufilm, köp bort, billigt.

Edessämme tiskillä oli hyvin pahasti vaurioitunutta nitraattielokuvamateriaalia mutta huomattiin, että kuva-alue nauhassa oli säästynyt suuremmalta tuholta. Eikä kestänyt kauan kun filmikela oli poltettu ja jalkakäytävä oli täyttynyt mustilla palaneilla filmipätkillä. Tästä seurasi kolme kertaa tunnin mittaista jälki-istuntoa meille kaikille kun opettajat huomasivat mitä oli tapahtunut."

Lainaus kirjasta "Sotakokemuksia lapsen silmin" Aaro Waronen 2011 - sivu 74

"Sinne kannettiin viikkorahat ja mentiin koululaiskortilla 14 trollikalla viiskulmaan."

— Olli-Vaari

Lainaus: Pienoismallit.net

"Nostalginen paikka se Harrastelijan Aitta, sieltä tuli ostettua paljon tavaraa joskus 70-luvulla."

— Ora L

"Viiskulman harrastelijain aitasta tuli mieleen että olin hänen poikansa kanssa inventoimassa lukuisia kellarikomeroita kun aika jätti isän… huokaa mitä aarreaittoja ne olivatkaan."

— Olli H

"Olen näitä piirustuksia nähnyt myynnissä Ilmailumuseon tapahtumapäivillä. Myös vanhoja lennokkipiirustuksia on ollut myynnissä. Näitä Suomen Ilmapuolustusliiton sarjoja oli myynnissä vielä -70 luvulla Harrastelijan Aitassa Viiskulmassa, jota silloin pyöritti Leo Soronen. Sarjat oli aika karuja. Balsapalikka ja levyä, vähän jotain vaneria jne. Siitä sitten työstämään. Sorosen kuoltua, putiikin varaston osti tunnettu lennokkiharrastaja Lasse Aaltio, jolla vielä näitä sarjojakin saattaa olla."

— Jukka L.

Lainaus: flightforum.fi

"...mutta tämäkin tieto on peräisin niiltä ajoilta, kun me 13-vuotiaina nassikkoina kerrottiin Viiskulmassa sijaitsevassa pienoismalliliikkeessä yhdelle nahkatakkiselle, kauheasti tupakilta haisevalle äijäntumpille että kuinka lentokonetta oikein lennetään. Se ei ressukka tuntunut tietävän lentämisestä yhtään mitään. Kilvan selitettiin suu vaahdossa. Sitä vaan nauratti ja kauppias suorastaan hytkyi tiskin takana.

Kun se äijänpätkä sitten poistui kessu käryten ulos meitä morjestettuaan - ja myyjä, helkuta, työnsi sille ILMAISEKSI ison ja komean mallilaatikon kainaloon! Muistan vieläkin, että se oli Me-109 isossa mittakaavassa - myyjä kysyi meiltä, tiesimmekö kuka se äijä oli.

'Joku IHME deeku!' me huudettiin yhteen ääneen syvästi paheksuen... nenät hyvä kun yletti tiskin reunan yli...

'Se oli Börje Hielm,' myyjä sanoi ja alkoi, perhana, nauraa ääneen."

— Jorma (Börje Hielm, Suomen IPMS:n perustaja & DC-10:n kapteeni)

Lainaus: flightforum.fi 29.1.2005

"Niin, ja Viiskulman Harrastelijain Aitta oli loppuaikoinaan tasoltaan huomattavasti huonontunut, sillä liikkeen omistaja oli ostanut sen äitivainajansa näyttely-/rättikaupan realisoinnista saamillaan rahoilla. Kun kävin siellä kerran 1985, sain omistajasta välinpitämättömän vaikutelman."

— Esa R

"Asuin lapsuudessa/nuoruudessa Harrastelijan Aitan naapurissa. Muistiin on jäänyt hallittu kaaos. Katossa roikkui valtava lennokki. Tavaraa oli vaikka minkälaista. Vanhoja elokuvia nitrofilminä myytiin suurennuslasileikkeihin. Koiranpommeja, papatteja, rakennussarjoja. Parasta oli leppoisan viihtyisä tunnelma ja mahdollisuus vain hengailla ja ihmetellä ja nauttia miljööstä. Muistan lämmöllä."

— Anssi T. 79 v

"Ensimmäiset muistikuvat Harrastelijan Aitasta ovat 60-luvulta jolloin Gunnar Alopaeus piti liikettä. Puodi oli pieni ja täynnä mitä mielenkiintoisinta tavaraa. Faijan kanssa siellä käytiin usein, kun kimpassa malleja rakennettiin. Sekamelska liikkeessä oli melkoinen ja miltei aina kaivattu malli sieltä löytyikin, usein katon rajasta josta Gunnar sen nappasi 'jatkokädellä' eli pitkillä roskienkeruupihdeillä. Jostakin on jäänyt mieleen ensimmäisten Airfixin pussikoottavien hinta 1,95mk! Leksan aikana käynnit vähenivät, kun muut harrastukset alkoivat viemään enemmän aikaa."

— Rolf Åke Wallenius

Lainaus: pienoismallit.net

"Tänään Karkkilassa käydessäni törmäsin eräässä divarissa muutamaan vanhaan lennokkisarjaan, jotka osoittautuivat olevan Harrastelijain Aitan jäämistöä. Ostin SILin Fieseler Storch-sarjan (teki positiivisimman vaikutuksen) ja jätin loput odottamaan muita asianharrastajia. Sarjoja ja muuta lennokkiaiheista tavaraa ei ollut kovin paljoa, joten pääosa Harrastelijain Aitan materiaalista on edelleen teillä tietymättömillä..."

— Heikki Fi-929

"Asuin tuossa talossa eli Laivurinrinne 1:ssä B-rapussa eli ihan kaupan vieressä 9-vuotiaasta eli syksystä 1966 lähtien... Aina klo 16-17 välillä siellä tapasi jonkun: Böke (Börje Hielm), (Kari) Stenman, Hasse (Hans Sneitz), Hasseli (Erik Hasselberg), (Kari) Virkkala, Igor (Kopiloff), Panda (Juhani Paananen), (Jorma) Kosonen, Eki (Erkki Kivikero), Pena (Pentti Laakso), Markku (Hurme), Raikku (Rainer Wiceen), (Kai) Karrus, (Veikko) Timonen, Pena (Pentti Manninen), Kössi (Kyösti Partonen)...

Kauppa oli hirveä sekasotku Gunnar Alopaeuksen aikaan. Asiakastila oli ahdas käytävä ovelta kohti kaupan peräosaa. Tiski ja hylly jakoi myymälätilan pituussuunnassa kahtia... Gunnar sitten yritti tavoitella tavaroita 'jatkokädellään' (pitkävartiset puristuspihdit) ja oli siinä suht taitava - useimmiten. Joskus tuli sitten tavaraa niskaan.

Kauppa koki suuren muutoksen sen jälkeen kun Gunnar kuoli 1/1973. Poikansa Harry hävitti varmaan ison osan epäkuranttia tavaraa ja muutti liikkeen layoutin toisenlaiseksi... Harrylla oli aikaansaava luonne ja myös asiallisempi ote mallailusceneen ja asiakkaiden tarpeisiin. Fyysisen muodonmuutoksen lisäksi kauppa koki siis myös henkisen virkoamisen."

— Esa Muikku Fi 512

"Harrastelijain Aitasta tuli pentuna ostettua erinäisiä metrejä vanhoja selluloidifilmejä, joista sitten tehtiin mm. savupommeja tai muuten vain prennailtiin. Harrastelijain Aitta Laivurinkadulla ei ollut missään tekemisissä Elektrofoton historian kanssa. Kyseistä puotia piti Gunnar Alopaeus alkaen v.1934. Toiminta lakkasi joskus 1970-luvulla. Siellä myytiin lähinnä lennokkeja ja pienoismalleja sekä pilailuvälineitä."

— Rami

Lainaus: Suomen Radiohistoriallinen seura forum 2014

"Tässä Vartiokylässä olevassa paritalossa asui Viiskulman Harrastelijan Aitan omistaja, tosiaan jo vanhempi kaveri. Kun hän lopetti puodinpitämisen (80/90 luvulla?), niin hän roudasi kaiken jäljelle jääneen varaston rakennuksen pohjakerrokseen. Tavaraa oli kuuleman mukaan tosi paljon. Vuonna 2000 rakennuksen yläkerta paloi täysin poroksi ja isäntä kuoli palossa ja koko varasto tuhoutui täydellisesti... Me käytiin kundien kanssa ostamassa liikkeestä 60-luvun lopulla pieniä polttomoottoreita joita sitten jossain tellingeissä käynnisteltiin, pärinä oli melkoinen."

— Jouni H

Lainaus: vaunut.org 2021

"Yes, Harrastelijain Aitta Laivurinrinteessä Helsingissä... Hesassa asuessani ystävystyin kaupan pitäjän lennokkimies Leo Sorosen kanssa. Kauppa oli uskomaton siinä, että siellä oli vielä Gunnarin peruina todella vanhoja sarjoja kaupan. Se takahuone oli todellinen aarreaitta jonne ei kaikilla ollut edes pääsyä... Samoin Leo Lexa / Leksa Sorosella oli kotonaan varsin laaja ilmailuaiheisten kirjojen kokoelma; jota jo sopi kutsua pienois-kirjastoksi."

— Pertti L (fi661)

Lainaus: ipmsforum 2002

"Kuvasta vasemmalle oli Harrastelijain Aitta, josta sai ostaa Airfixin ja Rewellin pienoismallien rakennussarjoja, kuminauhalennokkien rakennussasarjoja, Märklinin ja Fleischmannin sähköjunia ja kaikkea sen tapaista tarpeellista harrastus- ja näpertelykamaa. Brennattavaa filkkaa sai metritavarana ja kevään aurinkoisina päivinä palavan filmin savu oli tuttu tuoksu."

— Risto V.

Lainaus: Facebook 'Kadonnutta Helsinkiä etsimässä'

"Nuorena poikana kävin aina Askartelukeskuksessa Helsingin Mikonkadulla ihmettelemässä 'koottavia'... Toinen klassikko pääkaupunkiseudulla oli tietty Harrastelijain Aitta; sääli että 'löysin' kaupan vasta sen toiminnan loppumetreillä 1980-luvun lopussa. Malleja oli ja ei ollut, vähän tuurista riippuen, mutta ne mitä löytyi olivatkin sitten sitäkin ihmeellisempiä, vanhaa Airfixia jne."

— Esko Helsingistä

Lainaus: ipmsforum 2002

"Harrastelijan Aitta oli ihme paikka. Siellä oli mitä ihmeellisintä tavaraa ja harvinaisuuksia, mitä muilla ei ollut. Kun skidinä innostuin pienoismalleista ja erityisesti rautatiekohteista, löytyi faijan kätköistä Elmikan rakennussarjoja - Suomessa tuotettuja rakennussarjoja suomalaisista ja ruotsalaisista rautatievaunuista. Sarjojen valmistus alkoi jo 1940-luvun lopulla, mutta niitä löytyi Harrastelijan Aitan kätköistä vielä 1980-luvullakin. Eivät ne ihmeellisiä olleet: painettua pahvia, puuta ja stanssattua peltiä, mutta niitä oli paljon erilaisia ja hieno katalooki. Pari 'mallia' on vieläkin jäljellä - samoin faijan rakentamattomat sarjat. Myös Harrastelijan Aitan myymä Suomen Ilmapuolustusyhdistyksen vihkonen, jossa neuvotaan lentokonepienoismallien rakentamista puusta."

— Petri Sallinen

Lainaus: ipmsforum 2002

"Joo! Wanha pieru muistelee: Harrastelijain Aitta oli perustettu jo vuonna 1934 ja taisi olla suomen vanhin askarteluliike. Sloganina mainoksissa oli 'Nuorisolle hyödyllisiä askarteluvälineitä jo yli XX vuotta'; olivat sitä kai myös kaupan pitäjälle...

Olin joskus Harrin apuna ja tein mm. luetteloita ja mainoksia - mallipalkalla tietysti. Inventaariossa löytyi paljon vanhaa tavaraa, jota siihen aikaan ei enää saanut mistään. Kriittiset asiakkaat kutsuivat kauppaa 'Harrastelijain Haitaksi' ja Mikonkadun Askista 'Saivartelukeskukseksi'."

— Esa Muikku (Fi 512)

Lainaus: ipmsforum 2002

"Harrastelijain Aitta, legendaarinen. Sieltä tuli ostettua ensimmäinen lennokin polttomoottorini, kiinalainen Yin Yan 1,5 kuution diesel. Maksoi kirpaisevat 25 markkaa aikana, jolloin Askartelukeskuksen ja Suomen Lennokin myymä OS Max III-15 oli aikansa kovin sana, mutta hinnaltaan täysin ulottumattomissa. Siinä pikkuliikkeessä oli pienoismalliharrastelijalle kaikenlaista jännää lattiasta kattoon."

— Nils R.

Lainaus: flightforum.fi 2005

Ilmailussa ilmestyi 1970-luvun alussa pakinasarja, jota kirjoitti nimimerkki Sanainen Arkku. Arkun ensimmäinen pakina julkaistiin numerossa 9/1971, ja siinä nimimerkki tuskittelee aivan tavallisten lennokkitarvikkeiden vaikeaa saatavuutta, mikä on ollut todellisuutta jo silloin. Pistäytyypä Harrastelijain Aitassakin:

"Well, miten olisi tuo vanha, intiimi ja hieman originelli Harrastajan Haitta, joka sattuu sijaitsemaan nimimerkin lähinaapuristossa. Pistokokeen luontoisesti kysytään hehkutulppia.

-Voi hyvä herra, meillä on näitä uusia amerikkalaisia sytytystulppia. Ne on kauheen hyviä ja pakettikin sopisi herran takin väriin... poika, tules kattoon kuinka hyvin nää värit menis keskenään. Ai hehkutulppia? Ne on varmaan niitä uusia ameriikkalaisia... mä oon vissiin lukenut niistä kyllä, mutta ne on erikoisartikkeleita, ei me voida pitää. Se on ihan kauheeta kun ehkä kerran kuussa tulee joku Teidän kaltaisenne viisas herra, eikä me voida auttaa... tässä olis muuten halpa moottori Kiinasta..."

— Nimimerkki Sanainen Arkku

Lainaus: Ilmailu-lehti 9/1971